NASAn ja NOAAn vuoden 2025 arvio erottaa pitkän aikavälin kemiallisen palautumisen ilmakehän kausivaihtelusta.
Kausittainen aukko ei ole kirjaimellinen reikä
Etelämantereen otsoniaukolla tarkoitetaan stratosfäärin otsonin voimakasta ohenemista eteläisen pallonpuoliskon keväällä. Otsoni absorboi haitallista ultraviolettisäteilyä. Tutkijat seuraavat pinta-alaa, kestoa ja pitoisuutta eivätkä pidä ilmiötä pysyvänä tyhjänä tilana.
Kemia loi pitkän perinnön
Klooria ja bromia sisältävät yhdisteet voivat päästä stratosfääriin ja osallistua otsonia hajottaviin reaktioihin. Montrealin pöytäkirjan rajoitukset vähensivät monien otsonia heikentävien aineiden tuotantoa, mutta vanhat aineet ja pitkät eliniät tekevät palautumisesta vuosikymmenten prosessin.
Vuoden 2025 tulos sopii kehityssuuntaan
NASA ja NOAA arvioivat vuoden 2025 otsoniaukon viidenneksi pienimmäksi sitten vuoden 1992. Huippukauden keskimääräinen laajuus oli noin 18,71 miljoonaa neliökilometriä. Yksi pienempi vuosi tukee seurantaa, mutta ei osoita palautumisen valmistuneen.
Sää muuttaa jokaista kautta
Lämpötila ja Etelämantereen polaaripyörteen voimakkuus vaikuttavat otsonikadon kehitykseen. Tavallista heikompi pyörre voi rajoittaa otsonia tuhoavalle kemialle suotuisia oloja. Pitkän aikavälin syy-seurauspäätelmät perustuvat siksi useisiin mittausvuosiin, eivät yhteen karttaan.
Politiikan onnistuminen vaatii edelleen valvontaa
Satelliitit, sääpallot ja maanpinnan mittalaitteet havainnoivat otsonikerroksen eri piirteitä. Jatkuva seuranta voi havaita odotetun palautumisen ja odottamattomat päästöt. Näyttö on rohkaisevaa, mutta virallinen arvio sijoittaa Etelämantereen täydellisen palautumisen edelleen tämän vuosisadan myöhemmälle osalle.
Lähde
- NASA and NOAA — NASA, NOAA Rank 2025 Ozone Hole as 5th Smallest Since 1992 (published 24 November 2025)
Lähde tarkistettu 24. syyskuuta 2026. Vain yleistä tietoa; terveysartikkelit eivät ole lääketieteellisiä ohjeita eivätkä talousartikkelit sijoitusneuvontaa.