Mikä muuttui ennen avoimuusvelvoitteiden soveltamista?
Asetuksen (EU) 2024/1689 50 artiklassa säädetään avoimuusvelvoitteista tietyissä tekoälyvuorovaikutuksissa sekä synteettisen tai manipuloidun sisällön yhteydessä. Alkuperäinen tekoälysäädös hyväksyttiin ja julkaistiin vuonna 2024, ja se tuli voimaan 1. elokuuta 2024. Sen porrastetun soveltamissäännön mukaan 50 artiklaa sovelletaan yleisesti 2. elokuuta 2026 alkaen.
Oikeustila muuttui uudelleen hieman ennen tätä päivää. Asetus (EU) 2026/1744 hyväksyttiin 8. heinäkuuta 2026, julkaistiin virallisessa lehdessä 24. heinäkuuta ja tuli voimaan 27. heinäkuuta eli kolmantena päivänä julkaisemisesta. Sen 1 artiklan 20 kohta korvasi 50 artiklan 7 kohdan. Lisäksi säädettiin erityisestä siirtymästä: ennen 2. elokuuta 2026 markkinoille saatettujen generatiivisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on noudatettava 50 artiklan 2 kohtaa viimeistään 2. joulukuuta 2026.
Tämä neljän kuukauden siirtymä on rajattu. Se koskee 2 kohdan koneluettavaa merkintää määrätyissä generatiivisissa järjestelmissä, jotka olivat markkinoilla ennen 2. elokuuta. Se ei lykkää 50 artiklaa kokonaisuudessaan eikä siirrä tarjoajien tai käyttöönottajien kaikkia velvoitteita joulukuuhun. Yksittäinen vaatimustenmukaisuuspäätös edellyttää ajantasaista EUR-Lex-tekstiä ja järjestelmän tosiseikkoja. Opas on yleistä tietoa, ei yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.
Erota ensin tarjoajat käyttöönottajista
Tarjoaja kehittää tekoälyjärjestelmän tai teettää sen ja saattaa sen markkinoille tai ottaa sen käyttöön omalla nimellään. Käyttöönottaja käyttää tekoälyjärjestelmää määräysvallassaan säädöksen määritelmien ja poikkeusten mukaisesti. Organisaatiolla voi olla eri tuotteissa eri rooleja. Vuorovaikutteisen järjestelmän tarjoavalla yrityksellä voi olla tarjoajan velvoitteita, kun taas sitä julkisessa työnkulussa käyttävällä julkaisijalla voi olla käyttöönottajan velvoitteita.
Erottelu on tärkeä, koska velvoitteet eivät ole keskenään vaihdettavia. Luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan vuorovaikutukseen tarkoitettujen järjestelmien tarjoajien on ilmoitettava, että henkilö on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, paitsi jos tämä on olosuhteet ja asiayhteys huomioon ottaen ilmeistä kohtuullisen valistuneelle, tarkkaavaiselle ja huolelliselle henkilölle. Poikkeus koskee lailla sallittuja järjestelmiä rikosten havaitsemiseen, estämiseen, tutkimiseen tai syytteeseenpanoon, kun kolmansien oikeudet ja vapaudet turvataan asianmukaisesti. Poikkeus ei koske yleisölle rikoksen ilmoittamista varten tarjottuja järjestelmiä.
50 artiklan 2 kohta koskee synteettistä ääni-, kuva-, video- tai tekstisisältöä tuottavien tekoälyjärjestelmien, myös yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien, tarjoajia. Tuotokset on merkittävä koneluettavassa muodossa ja niiden on oltava havaittavissa keinotekoisesti tuotetuiksi tai manipuloiduiksi. Toimenpiteiden on oltava teknisesti mahdollisessa määrin tehokkaita, yhteentoimivia, kestäviä ja luotettavia, huomioiden sisältötyyppien erityispiirteet ja rajat, kustannukset ja yleisesti tunnustettu tekniikan taso. Velvoitetta ei sovelleta, jos järjestelmä tekee tavanomaisen muokkaustoiminnon tai ei olennaisesti muuta käyttöönottajan syöttötietoja tai niiden merkitystä. Myös laillinen rikosoikeudellinen poikkeus suojatoimineen säilyy.
Käyttöönottajilla on erillisiä velvoitteita. Tunteentunnistus- tai biometrisen luokittelujärjestelmän käyttäjän on ilmoitettava asiasta altistuville henkilöille ja käsiteltävä henkilötietoja sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaan, jollei sallittu rikosoikeudellinen poikkeus sovellu. Käyttöönottajan, joka tuottaa tai manipuloi syväväärennökseksi katsottavaa kuvaa, ääntä tai videota, on ilmoitettava sisällön keinotekoisesta tuottamisesta tai manipuloinnista. Sama koskee tekoälyllä tuotettua tai manipuloitua tekstiä, joka julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista tiedottamiseksi, jäljempänä kuvatuin täsmällisin poikkeuksin.
50 artiklan 1–4 kohdissa tarkoitettujen ilmoitusten on oltava selkeitä ja erotettavia, ja ne on annettava viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä. Niiden on myös täytettävä sovellettavat esteettömyysvaatimukset. Vuorovaikutuksen jälkeen piilotettu huomautus ei vastaa oikea-aikaista ilmoitusta.
Näkyvä ilmoitus ja koneluettava merkintä ovat eri valvontakeinoja
Näkyvä ilmoitus auttaa henkilöä ymmärtämään välittömän kokemuksen. Koneluettava merkintä tukee teknistä havaitsemista ja myöhempää tunnistamista. Työnkulusta riippuen molempia voidaan tarvita; kumpaakaan ei pidä automaattisesti pitää toisen korvikkeena.
Tuotetiimien tulee testata sijainti, ajoitus, esteettömyys, käännetyt käyttöliittymät ja pienet näytöt. Tekniikkatiimien tulee varmistaa, säilyykö merkintä realistisessa viennissä ja muunnoksissa. Hallintotiimien tulee säilyttää versioidut todisteet siitä, mikä toimi julkaistussa versiossa, missä roolissa ja käyttötapauksessa sekä minkä poikkeus- tai siirtymäanalyysin perusteella.
Säilytä syväväärennöksiä ja yleisen edun tekstiä koskevat poikkeukset täsmällisinä
Syväväärennöksen ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta lailla sallittuun rikosoikeudelliseen käyttöön. Jos sisältö on osa ilmeisen taiteellista, luovaa, satiirista, fiktiivistä tai vastaavaa teosta tai ohjelmaa, velvollisuus rajoittuu asianmukaiseen ilmoitukseen tuotetun tai manipuloidun sisällön olemassaolosta tavalla, joka ei haittaa teoksen esittämistä tai siitä nauttimista.
Kun tekoälyllä tuotettu tai manipuloitu teksti julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevista asioista tiedottamiseksi, ilmoitusta ei myöskään vaadita sallittuun rikosoikeudelliseen käyttöön. Sitä ei vaadita myöskään, kun sisältö on käynyt läpi ihmisen tekemän tarkastuksen tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kantaa julkaisun toimituksellisen vastuun. Ehdot on dokumentoitava rehellisesti: nimen lisääminen muutoin automatisoituun prosessiin ei yksin osoita todellista ihmisen tarkastusta tai toimituksellista valvontaa.
Käytännöllinen toteutusjärjestys
- Kartoita suorat vuorovaikutukset. Luettele chat-, puhe-, tuki- ja muut käyttöliittymät, joissa henkilö voi kohtuudella luulla asioivansa ihmisen kanssa.
- Määritä oikeudelliset roolit. Kirjaa tarjoaja ja käyttöönottaja jokaisessa käyttötapauksessa sen sijaan, että kaikki velvoitteet annetaan ”toimittajalle”.
- Luokittele tuotokset. Tunnista synteettiset ääni-, kuva-, video- ja tekstivirrat, myös syväväärennökset ja yleisen edun julkaisut.
- Tarkista ajankohta ja siirtymä. Erota yleinen soveltaminen 2. elokuuta 2026 2 kohdan siirtymästä, joka päättyy 2. joulukuuta 2026 markkinoilla jo oleville vaatimukset täyttäville järjestelmille.
- Suunnittele inhimilliset ja tekniset kontrollit yhdessä. Määritä ilmoitus, koneluettava merkintä, ajoitus, kieli ja esteettömyys luokitellulle työnkululle.
- Testaa todelliset polut. Tarkista ensikontakti, kopioitu tai viety sisältö, mobiilinäkymät, avustava teknologia ja virhetilanteet.
- Säilytä päätösten todisteet. Tallenna versiot, roolikartat, poikkeusanalyysit, tarkastukset ja testitulokset, jotta organisaatio voi selittää toimintatapansa.
Ohjeet ja käytännesäännöt eivät korvaa muutettua lakia
Komission ohjeet ja avoimuutta koskeva käytännesääntö voivat auttaa toteutuksessa, mutta niitä on luettava voimassa olevaa tekstiä vasten. Asetus (EU) 2026/1744 korvasi 50 artiklan 7 kohdan; tukisivu, ehdotusvaiheen usein kysytyt kysymykset tai vanhentunutta tekstiä koskeva varoitus ei syrjäytä virallisessa lehdessä julkaistua säädöstä. Vapaaehtoiseen sääntöön osallistumista ei pidä kuvata yleiseksi turvasatamaksi kaikille 50 artiklan velvoitteille. Tiimien on tunnistettava kyseinen kohta, rooli ja sisältövirta sekä varmistettava nykyinen soveltamisala.
Käytännön ydin lukijalle
50 artikla ei täyty lisäämällä alatunnisteeseen tekstiä ”powered by AI”. Uskottava ohjelma yhdistää oikeudellisen luokittelun, tuotesuunnittelun, teknisen alkuperän, toimituksellisen käytännön ja todisteet. Lukijoille on annettava tieto riittävän varhain luottamuksen arvioimiseksi, ja organisaation on osoitettava ilmoituksen tai merkinnän toimivuus myös mallin, käyttöliittymän, yleisön tai jakelutavan muuttuessa.
Tämä on 11. syyskuuta 2026 päivätty käytännön yleiskatsaus 50 artiklaan ja sen rajattuun siirtymään. Se ei ole täydellinen analyysi asetuksesta (EU) 2026/1744 tai muutetusta tekoälysäädöksestä. Yksittäiset käyttöönotot edellyttävät voimassa olevan tekstin tarkistamista ja asiantuntevaa neuvontaa.
Ensisijaiset lähteet
EUR-Lex: asetus (EU) 2026/1744, CELEX 32026R1744; EUR-Lex: asetus (EU) 2026/1744, asiakirjatiedot ja versiot; EUR-Lex: asetus (EU) 2026/1744, kaksikielinen EN–ES-näkymä; EUR-Lex: asetus (EU) 2024/1689, asiakirjatiedot ja muutoshistoria; Euroopan komissio: tekoälyn avoimuusvelvoitteita koskevat ohjeet. Luettu 11. syyskuuta 2026.